Malli: Orelma Mekkotehdas -kirjasta
Koko: 98/104 cm
Kangas: 100% puuvilla Eurokankaan palalaarista
Kuten kerroin, Orelma-mekkomallia piti kokeilla useamman kerran. Tästä ruusukankaasta ompelin aiemmin keväällä keskimmäiselle tyttärelle Riinen, johon olin liiankin tyytyväinen. Nyt siitä valmistui kaksi Orelmaa. Lahjapakettiin päätynyt versio jäi taskuttomaksi, tähän toiseen ompelin kokeeksi taskutkin. Osuivat melkein kohdalleen, ja muistin poimuttaa yläreunan.
Lähiempää tarkastelua vaativa yksityiskohta lienee tämä napinläpihalkio, johon edellisessä mekkopostauksessa jo viittasin. Ei sen vuoksi että se olisi erityisen briljantti yksityiskohta - päinvastoin. Huomasin nimittäin, ettei siitä minun taidoillani saa siistiä. Ompelin ensimmäisen nappihalkion varmaan viisi kertaa (onneksi kangas kesti purkamisen!). Toisen mekon kohdalla sujui jo hieman paremmin, mutta molemmissa halkion alareuna tahtoo kääntyä rumasti ulospäin. Vaan ei hätää - mekko mekolta näyttää sujuvan paremmin. Nappilenkkiä en myöskään saanut sopimaan sievästi reunakantin alle, kuten kuvasta näkyy.
Nyt on kuitenkin tainnut läydä niin, että olen onnistunut karistamaan pedanttiuteni jonnekin matkan varrelle. Kokonaisuutta katsellessa kestän ne pienet virheet ongelmitta. Ja hyvä niin. Moottorini on jo pitkään ollut tyhjäkäynnillä, joten on parempi saada jotain valmiiksi kuin tehdä jotain täydellisesti. Se täydellinen kun saattaa jäädä kokonaan valmistumatta.
4 kommenttia:
Niin kaunis on mekko, mutta ihastuttava on tyttökin! Ja, ihan pakko sanoa, niin teidän äidin näköinen! :) Ja sinun, mutta jotenkin vielä enemmän minun silmääni teidän äidin :)
Onpa hän sievä.
Niin on mekkokin.
Tosi herttainen mekko ja tyttö :)
Oho, olen onnistunut missaamaan nämä kommentit. Mutta kiitoksia teille niistä.
Tuuli P:lle täytyy sanoa että äitini loisti tyytyväisyydestä tästä yhdennäköisyydestä kuullessaan ;)
Lähetä kommentti