maanantai 25. toukokuuta 2015

nappisormus


Edellisen postauksen lapsi. Kirpputorinappi ja piippurassia. Lopputulos on yksinkertaisen kaunis. Käyttäisin itsekin, ilman sitä piippurassia. Ja ihailtavaa kekseliäisyyttä lapselta, jolla on käytössään valitettavan rajallinen materiaalivalikoima. Piti googlata miten se tehdään oikeasti. Löysin esimerkiksi ohjeen, jossa sormuksen rengas on taivuteltu rautalangasta. Käyttömukavuus ei vain oikein vakuuta, eikä rautalangan taivuttelu tunnu lapselle sopivimmalta tekniikalta. Valmiit, keskeltä auki olevat (muoviset?) sormuspohjat joita löysin eivät myöskään houkuttele. Jonkinlaisia sormuspohjia näyttäisi kyllä löytyvän, mutta ei nyt äkiseltään sellaista joka itseäni miellyttäisi.  

maanantai 11. toukokuuta 2015

lapsi, sakset ja pala kangasta


Minua on viime aikoinan vaivannut kummallinen motivaation puute. Mikään ei innosta, mistää ei tunnu saavan kiinni. Ehkä tekemistä nyt vain on ollut tuolla toisaalla elämässä niin paljon, ettei mielen sopukoissa riitä käsitöille samanlaista tilaa kuin aiemmin. Olen tahkonnut opintoja loppuun ja liikuntaharrastukseni ovat alkaneet saavuttaa saman intensiteetin kuin joskus ennen lapsia. Jostainhan sen täytyy olla pois. 

Mutta löytyy meiltä niitäkin, joiden tuotteliaisuutta ei suitsi sitten mikään. Tuleva koululainen tekee paperista ja teipistä hattuja, tietokoneita, balettitossuja ja puhelimia kuulokkeineen. Muun muassa. Sille ei tule mieleenkään, etteikö jotain pystyisi näistä materiaalista toteuttamaan. Joskus mietin mitä se saisikaan aikaan kunnon materiaaleilla ja välineillä. Nyt ei tarvitse miettiä sitäkään. Se nimittäin ruinasi itselleen jämäpalan mekkokankaastani ja käytteli vähän saksia. Ja nyt lapsi, joka ei talven pahimpinakaan pakkasina suostunut käyttämään kaulahuivia, kulkee tuolla itse tehty trikoohuivi kaulassa. Viimeistelynä hapsut ja trendikkäästi rullautuva raakareuna. Pahoin pelkään, että ompelukoneen hallinta tullaan viemään minulta lähitulevaisuudessa. 

maanantai 4. toukokuuta 2015

kujetta ja kynsilakkaa



Malli/Pattern: Kujeillen by Tiina Kuu
Lanka/Yarn: Louhittaren Luolan Väinämöinen (antiikki) 
Puikot/Needles: 2,5 mm 

Jotkut projektit ovat ajallisesti isoja, vaikka päällisin puolin näyttävätkin pieniltä. Näistä kämmekkäistä olen näköjään vilauttanut keskeneräistä kuvaa yli vuosi sitten. Ja samalla näemmä ohjeistanut nypyn neulontaa. Hieno homma, sillä nuo ohjeet tulevat itselleni tarpeeseen. Kämmekkäille kävi nimittäin seuraavasti: Ne kyllä valmistuivat viime kevään aikana ja päätyivät eteishyllyn kaoottiseen villavaatesekamelskaan päästen sieltä satunnaisesti käyttöön. Niistä bloggaaminenkin jäi, monenmoisista toisiinsa kietoutuneista huvittamattomuussyistä johtuen. Nätithän ne ovat kuin possu pienenä, mutta yläreunan päättelystä tuli napakahko, mikä saattaa vieroksuttaa mukavuudenhaluista käyttäjää. Minua ainakin. Kunnes keksin tarjota kämmekkäitä sormikkaiden puutetta tuskailevalle esikoiselle. Yhdeksänvuotiaan kädet ovat kapeammat kuin omani. Ja myös kauniimmin stailatut, mikä näköjään on edellytys paitsi kämmekkäiden  käytölle, myös blogipostauksen toteutumiselle. Kauniit kädet, kaunis neulemalli. Mutta nyt mä sitten tarvitsisin omat kämmekkäät.