perjantai 28. kesäkuuta 2013

hamppu helmeksi


Malli/Pattern:Helmi by Mari Muinonen (ohje ostettavissa Titityystä)
Lanka/Yarn: Hemp for Knitting Allhemp6 (rasberry)
Puikot/Needles: 4mm 

Huolella harkittu, kovasti kypsytelty - vihdoin viimein tartuin toimeen, eikä siinä sitten kauaa nokka tuhissut. Suurimpana jarruna toimivat huhut hampun arvaamattomista ominaisuuksista. Se saattaa kuulemma venähtää hurjasti kasteltaessa. Tai sitten se saattaa yllättäen kutistua. Kuitenkin hamppua pidetään käyttöä kestävänä ja siitä neulotaan jopa tiskirättejä, joten ei luulisi sen kovin herkkähipiäinen kuitu olevan. Neuloin ja mittasin kuitenkin mallitilkun erityisellä huolellisuudella (eli ylipäätään neuloin ja mittasin sen). Hamppu päästää väriä pesussa, mutta tilkun mitat eivät konepesussakaan muuttuneet miksikään. Isomman kappaleen kohdalla kuvittelisin pienen venymisenkin olevan mahdollista - en ole vielä kokeillut. 


Sitten vaan neuloskelin menemään. Arvelin toiseksi pienimmän koon riittävän, mutta olisi ehkä pitänyt valita suurempi koko tai isommat puikot. Helman jätin reilusti ohjeen mittaa lyhyemmäksi. Niskaan neuloin muutaman lyhennetyn kerroksen istuvuutta parantamaan.  Nappilenkin virkkasin kiinteillä silmukoilla neuleen päälle. Suloiset (mutta voi miten epäkäytännölliset napitettavat!) sydännapit ovat Titityystä.


Kaarrokkeen pitsi on ihana. Sepä onkin ainoa selkeä tuntemukseni tämän neuleen osalta. Väri ei tunnu lainkaan omalta (miksi ihmeessä valitsinkaan sen?), ja napit voisin hyödyntää johonkin, jossa niitä ei tarvitse varsinaisesti käyttää. Ja pakko todeta, ettei tämä mallikaan minua imartele (minähän näytän noissa kuvissa kamalan tätimäiseltä!). Pieni hihallinen juttu hihattomien mekkojen kanssa käytettäväksi on kyllä tarpeen, ja materiaalin olisi hyvä olla kesäisen vilpoisaa, mutta Allhemp6  taitaa olla hieman turhan paksua minun makuuni. Hamppu kuitenkin kiehtoo edelleen, mutta seuraavaksi voisin ehkä kokeilla sitä ohuempaa versiota.

perjantai 21. kesäkuuta 2013

retrohenkinen juhannusneito



Mummulasta löytyi mekko, jonka mummu - se paljon kehuttu anoppini siis - on ommellut noin kolmekymmentäviisi vuotta sitten. Mekko on kokoa melkein koululainen ja ihanan retro. Sellainen on parhaimmillaan keskikesän juhlakin: nostalginen ja sopivan arkinen. Hyvää juhannusta! 

torstai 13. kesäkuuta 2013

sinipiika pieni



Malli: Mekkotehtaan Orelma (kaava suurennettu kokoon 134-140 cm)
Kangas: puuvilla-pellava -sekoite Eurokankaan palalaarista

Kaava ei ole enää uusi, mutta hyväksi havaittu. Ompelin mekon kuukausi sitten päiväkodin kevätjuhliin. Edellisistä orelmista poiketen rypytin hihojensuut kuminauhalla. Osittain tein sen siksi että halusin kokeilla, mutta hieman yöpaitamainen kangas tuntui myös kaipaavan jotain ekstraa ollakseen vähemmän yöpaitamainen. Helmaan ompelin tyttären toiveen mukaisesti kierroksen valkoista rikrak-nauhaa. Oikeastaan olisin halunnut keveän pitsikuorrutteen, mutta pitsiä ei ollut juuri siihen hätään saatavilla joten tällä mentiin. Juhlan jälkeen mekko on saanut olla arkikäytössä. Kangas on ohutta ja helposti rypistyvää, joten arkeen se parhaiten sopiikin.

tiistai 11. kesäkuuta 2013

pieni vihreä neule


Alkukesä on yllättänyt intensiivisyydellään, vaikka kokemusta kotiäitiydestä mukamas piisaa. En ole juuri ehtinyt pörrätä blogeissa, edes omassani, enkä tarttua muuhunkaan joutavampaan toimeen. Lasten lisäksi aikaa ja energiaa on syönyt into päästä liikkumaan, mikä tämän falskaavan kropan kanssa tosin täytyy toteuttaa hyvin maltillisesti. Pyöräily tuntuu olevan kipuileville jaloilleni sopiva liikuntamuoto, ja osa ajasta onkin kulunut fillaroidessa. Parasta on, että liike ja keveät kengät tuntuvat tekevän hyvää jaloillekin. Puolen vuoden nilkuttamisen jälkeen olen vihdoin alkanut uskoa että ehkä niillä vielä joskus entiseen malliin kävellään. 

Kuvassa kävelen jossain Oulun sataman liepeillä. Pokkarikuvaamisen nouseva tähti on ensi syksynä koulun aloittava esikoiseni.  


Malli/Pattern: yksinkertainen neuletakki omasta päästä
Lanka/Yarn: Holst Garn Coast (crab apple)
Puikot/Needles:2,5mm

Perusneuleet ovat parhautta, ja minulta uupui mekkojen päälle puettavaksi sopiva lyhyt neuletakki, joka lämmittäisi hieman muttei liikaa. Kaksi mallitilkkua neulottuani päädyin neulomaan ohutta lankaa yksinkertaisena. Lopputulos on sukkahousumainen, joustava, keveä, reunuksista hieman lerpattava, ei oikein laskeudu vaan takertuu. Lämmittää kuitenkin juuri sopivasti. Ohjetta en käyttänyt, mutta tarkistelin silmukkamääriä Still light -tunikan ohjeesta. Ne lerpattavat reunukset ovat ainaoikeaa. Kylkiin ja hihoihin neuloin kahden silmukan levyiset valesaumat ainaoikealla. Muuten neule on sileää neuletta. Lopputulos ei ole järisyttävän ihana, mutta ihan kelvollinen. Nappilistat hieman irvistelevät (juu, laskuvirhe), ja muutenkin tuntuu siltä että voisihan tätä hieman jalostaa.



Mutta tulipahan tehtyä. Kovasti tuo langan käyttäytyminen nyt mietityttää. Aion nimittäin neuloa sitä hieman lisää lähitulevaisuudessa. Mutta yksinkertaisena vai kaksinkertaisena, siinä pulma.