tiistai 1. tammikuuta 2013

paradoksi, pohjan akka ja myllynkivi



Malli/Pattern: Simple sprinkle by Veera Välimäki (tässä linkki suunnittelijan blogiin)
(ja yks rikke)
Lanka/Yarn: Cascade: Eco, Eco+ ja Chunky
Puikot/Needles: kauluriin 5mm, pipoon muistaakseni 5mm ja 6mm 

Kun se joulu ei tänä - tai siis viime - vuonna oikein kolahtanut. Uudenvuodenkin vietin jalkavammaisena sohvannurkassa. Joten skippaan ne aihepiirit ja oikasen tutumpiin. Että neulottu on. Jo jonkin aikaa jemmoissani on ollut tilasyöppönä pari isoa vyyhtiä Cascaden Ecoa, ja niitä olen vajutellut. Tämä kauluri tai tuubihuivi on hyvä jämälankaprojekti, jos sattuu sopivia jämiä löytymään. Minun aran-vahvuisista jämälangoistani löytyi värivariaatiota sen verran vähän, että varastoa piti kasvattaa projektin toteuttamiseksi. Ja ei, minusta tässä ei ole mitään epäloogista. Sen verran harasin kuitenkin vastaan, että haaveilin ja taisin puhuakin projektista koko syksyn ennekuin sain sen puikoille asti. Mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanotaan, ja olen todennut tämän tyylin itselleni sopivan. Joten en lupaa, että meininki muuttuisi tänä uunna armon vuonnakaan. Vaikka tiedän, että se puolisoani ärsyttää. Ja pelkään, että joitain muitakin.


Sääli on, ettei kaulurista ole yhtään kuvaa josta raitojen kulku ja kaikki värit erottuisivat. Tai edes yhtään kuvaa, joka näyttäisi erilaiselta kuin ne toiset kuvat. Mutta sepä on seikka, jonka korjaantumista odotellessa blogi hiljenisi tyystin. Yleisesti ottaen on ote hiukan hukassa, ja tuntuu, että kun yritän ongelmiini tarttua, etenen takaperin ja väärään suuntaan. Turhauttaahan se. Mutta jos navigaattori ei toimi, niin traktorilla voi oikaista peltojen poikki. Selviytymismetodi sekin, ja oikeasti käyttökelpoinen monessa tilanteessa: kun tekniikka pettää, voi palata perusasioiden äärelle. Joten suunnitelmien muhiessa olen tikuttanut näitä eri-ikäisiä aran-jäännöksiä, lähinnä uusiksi raidoiksi, ja ihan ensiksi oppimallani pintaneuleella. Koska raidat ovat niin ihania! Ja ainaoikein menee aina oikein. Aika meditatiivista touhua. Nyt näyttää ongelmaksi muodostuvan se, että ne jämät, joita oli liikaa, eivät riitäkään kaikkeen, mitä suunnittelin niistä tekeväni. Elämä on täynnä paradokseja.


Ensimmäisten raitojen jälkeen otin siis ja neuloin pannumyssyn. Kahdeksallakymmenellä silmukalla aloitetusta piposta tuli hieman reilu. Mutta minun päässäni nyt tuntuu kaikki pyörivän hieman hallitsemattomasti, niin myssyt kuin mietteetkin. Koristeeksi virkkasin summamutikassa jonkinmoisen myllynkiven Louhittaren Luolan Pohjan Akasta. Siihen lankaan voisi rakastua pelkästään nimen vuoksi! Vaikkei nimellä ja villalla periaatteessa olekaan mitään tekemistä keskenään. Nimet ja otsikot ovat asia, jotka toistuvasti saavat minut kademielelle. Ne ovat kuin tiivistettyä luovuutta: parhaimmillaan kokonainen tarina yhdessä sanassa tai lauseessa. Tai kokonainen maailma ja merkitys tavaran päälle liimatussa paperilapussa. Nykyään niin tärkeäksi tullut brändääminen on yksinkertaisesti onnistunutta nimeämistä.

11 kommenttia:

Maikki kirjoitti...

Ihana postaus! Monta ajatusta oli sellaista, jotka oli kuin omiani. Eikä vähiten se, että raidat on niin kivoja!

Hyvää tätä vuotta Sinulle, toivottavasti jalkasi on tervehtynyt!

Minna kirjoitti...

Kiitos Maikki. Hyvää uutta vuotta sinullekin! Jalassa on jonkin sortin rasitusvamma, joka varmaan ajan kanssa paranee. Nyt pääsen jo kävelemään vaikka vähän sattuukin :)

Tuija kirjoitti...

Kivoilta näyttävät sekä kauluri että pipo. :)

Minulla on ollut sama "jämälankaprojekti" suunnitteilla siitä asti kun ohje ilmestyi. Kuvittelin löytäväni jämiä omista pussukoista, mutta hah, väärän paksuisia, hankalan värisiä yhdessä ja mitä kaikkea, ja niin menin ja ostin juuri ennen joulua siihen ihan spesiaalit langat tutulta käsityöyrittäjältä. Ehkäpä tartunkin juuri siihen projektiin seuraavaksi, kun jouluneulomuksista on nyt päästy eroon.

Minna kirjoitti...

Tuija, jämälankahommissa on juuri nuo ongelmat mullakin aina. Eli ei ollenkaan huonompi ratkaisu valita lankoja ihan varta vasten. Ainakaan tämä projektin kohdallla. Malli on tosissaan niin kiva :) Vaikka jos vaihtelukaipuu alkaa vaivata, niin kyllä tuon toisenkin kerran neulois...

siina*k kirjoitti...

Oikein hyvin onnistunut jämäproggis! Ja monen monta ajatusta johon voin sanoa amen.

Minna kirjoitti...

Siina, onnistunut on, ja olihan langoista puolet ihan oikeastikin jämilankoja. Tosin se pisimpään marinoitunut vyyhti jäi edelleen koskemattomaksi.

heini kirjoitti...

En ihmettele, että olet palannut perusasioiden äärelle ja ihania raitoja tekemään (hymyilytti kohdassa "koska raidat ovat niin ihania!") sillä nuo kuvissa näkyvät kaikki yksin ja yhdessä ovat niin KAUNIITA. Tuubihuivia voisin minäkin muuten uskaltaa kokeilla. Löysin eilen isoäidiltäni perityt jämälangat. Miten teit nuo raidat?

MINNA kirjoitti...

Oi, niin tuttuja ajatuksia! Ajatukset pyörii päässä ja silmukat koukulla/puikoilla ja sekös toisia ärsyttää. Mutta ei anneta muitten lannistaa vaan tehdään just sitä mistä eniten tykätään. Jookosta?

Ihana raitahuivi!

Emma kirjoitti...

Mukavan muhkea setti, kuvista välittyy kyllä hyvin neuleen tunnelma :) Raitaisaa neulevuotta 2013!

Minna kirjoitti...

MINNA, ihan varmasti! Ymmärrän, että joskus käyn hermoille (mies rakentaa tuossa vieressä levysoitinta, eikä käy y-h-t-ä-ä-n mun hermoille...) mutta tärkeistä asioista pitää pitää kiinni. Että joo, tehdään niin. Olkoon se vaikka tämän uudenvuoden lupaus!

Emma, kiitos! Raitaisaa tai ehkä ihan jotain toisenlaista neulevuotta sinullekin :)

Minna kirjoitti...

Heini, linkki ohjeen ravelry-sivulle löytyy tuosta malli/pattern -kohdasta. Lisäänpä siihen vielä sua varten linkin Veeran blogiin. Veera on siis ohjeen suunnittelija, häneltä saa sähköpostitsekin ohjeen ostettua ellei ravelryä käytä.

Tässä tuubihuivissa on siis tehty erilaisia raitaosioita lyhennetyin kerroksin (eivät näy noissa kuvissa kunnolla), ohje on tarpeellinen lähinnä jos haluaa seurata suunnittelijan visiota. Jos haluat tehdä ihan reunasta reunaan ulottuvia raitoja oman mielen mukaan, niin lasket vain neuletiheyden eli montako silmukkaa tarvitset, ja posottelet menemään. Sopivan mitan saavutettuasi päättelet ja ompelet sauman tai teet kolmen puikon päättelyn tai silmukoit (minä silmukoin, saumaa ei tule silloin ollenkaan). En ole tästä huivista mittoja ottanut, mutta voin mitata jos siitä on apua. Raidat ovat kahden kerroksen mittaisia. Värinvaihto kannatta tehdä oikealla puolella niin saa tasaisia raitoja, mutta nurja puolikin voi olla mielenkiintoisen näköinen. Makuasia ;) Langanpäät päättelin neuloessani, saan ite niin siistimpää, ja ohjeessakin olo vinkattu että reunasta tulee napakampi näin. Ihan varmaan uskallat, ja osaat :)

Ja muuten täältä internetin ihmemaasta löytyy apuja ja opetusvideoita vaikka mihin ongelmatilanteeseen ja tekniikkaan, ja monet neulebloggaajat vastaavat mielellään kysymyksiin tai tekevät ihan postauksiakin tekniikoista. Mäkin olen neulonut yli viistoista vuotta, mutta oikeastaan oppinut neulomaan vasta kun liitin neulomisen nettiin.