maanantai 5. marraskuuta 2012

pipari pieni

 
Sesongin ensimmäiset. Koristelun tavoite kai noin määritelmällisesti on kaunistaminen, mutta ainakin pipareiden kohdalla ja ainakin meillä termi tuntuu viittaavan pikeminkin maun parantamiseen. Mitäpä ei sokerimassa ja ranskanpastillit kruunaisi. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että piparit maistuvat parhaimmalta ennen paistamista.
 
Parasta pipareissa on kuitenkin niiden tekeminen.  Se, kun ensimmäisen pellillisen paistuessa uunissa lapset hakeutuvat keittiön puolelle ja esikoinen - vähän yllättäen - toteaa: "Ihana joulun tuoksu!" Silloin tuntee itsensä hassulla tavalla vähän paremmaksi äidiksi. Vaikka sitten kohta jo mielessään puhiseekin muksujen nahistellessa siitä, kenen vuoro on ottaa piparkakumuotilla kuvioita taikinasta. Mutta että meillä on jotakin, joka tuottaa lapsille assosiaatioita, kun sitä on riittävän monta kertaa toistettu: perinne.
 
Lopputulokset ovat perinteisesti tällaisia. Kuvassa yksi perheen jokaiselta tytöltä.

1 kommentti:

Emma kirjoitti...

Apua, meillä on vielä piparikausi korkkaamatta :D Symppiksiä sydämiä!