No luistimethan siellä tietenkin tarvittaisiin. Minä en kuitenkaan sellaisia omista, ellei lasketa äidiltä perittyjä kellastuneita kaunokkaita, joilla olen koululuisteluni hoitanut ala-asteelta lähtien. Enää ne tuskin jalkoihini mahtuisivat, mutta saattavat olla tallessa anoppilan aitassa. Mitä luultavimmin ovatkin, koska olen nainut sukuun jossa vakaasti uskotaan että "aika tavaran kaupihtee". Joten luistimet varmaan odottavat aikaa jolloin esikoisen maamitta on riittävä. Täytyy toivoa että retro on muotia silloinkin.
Malli/Pattern: oma, inspiraationa tämä
Lanka/Yarn: Drops Nepal
Puikot/Needles: 5,5mm, reunus 4mm
Luistimettomuudesta johtuen minun kaukalouskottavuuteni lepää ainoastaan tupsukkaan pipon varassa. En tiedä riittääkö se, mutta huoltojoukoissa kuvittelisin meneväni aivan täydestä. Onhan tupsupipo sentään melko sporttinen, ja alpakkaisena vieläpä lämminkin.
Ajattelin alunperin neuloa tupsukkaakseni Beaumonde-inspired Hatin. Pätkän neulottuani totesin kuitenkin että malli on turhan sekava erikokoisine palmikonkiertoineen, ja että pudotetut silmukat tekivät neuloksesta ryhdittömän. Niinpä lainasin mallista yhdentoista silmukan palmikot ja neuloin ne selkeään rytmiin ilman kikkailuja. Pipon laelle sitten tupsu, joka oikeastaan oli koko projektin fokus. Että olen nyt siihen tupsuunkin ottanut tuntumaa. Ja todennut, että onhan se sympaattinen pikku kaveri. Mutta ei kovin vakavasti otettava.
Jääprinsessat.
11 kommenttia:
Kiva tupsulakki. Kyllä tuolla kehtaa kentän laidalla tsempata pieniä prinsessoja!
Kiva pipo. Ehkäpä munkin pitäisi neuloa, jos mun uskottavuutena kaukalonlaidalla paranisi myös. Mä luistelisin mielelläni ja omistan hyvät luistimetkin, mutta kun vahdin vauvaa samalla, niin en ole uskaltautunut luistimille.
Ihana pipo! :)
MINNA, noitahan kehtaa tsempata pipon kanssa tai vaikka pipotta, sen verran taitavia ovat 8)
Anna, kiitos. Vauvan kanssa aika moni juttu joutuu telakalle. Mutta onneksi hyvästä syystä ja hetkeksi vain! Kuten kuvasta näkyy, meidänkin kaukalouskottavuus kärsii hieman jo siitä, ettei kentällä edes ole kaukaloa. Joutsenlampikin kaikui ihan omista ämyreistä siinä luistelun lomassa.
Tuuli P, kiitos!
Tosi kivan ja lämpimän näköinen pipo!
Kaunis. Tupsukin niin tuuhea. Minulla käytössä sellaiset vanhat hieman kellastuneet luistimet, joissa naulat melkein törröttävät sisuspohjassa. Harkitsen paraikaa uusien ostamista. Ne voi kuulemma tuntua aivan erille :). Haluaisin käytetyt taitoluistimet, oikein kunnolliset.
Toi pipo on k a u n i s. Tahtoo kans. :)
Kiva pipo! Se ohje oli aika, tuota, mielenkiintoinen, minäkin sävelsin omaa pipoani kutoessani aika tavalla. Nyt vaan kävi mietityttämään että olisko sittenkin pitänyt laittaa tupsu:) Ja tekee mieli luistelemaankin!
Kiitos Tuija!
Heini, siihen tupsuun piti erityisesti panostaa, koska se oli koko homman juju ;) Luistinten ostoa olen minäkin harkinnut, mutta toistaiseksi pelko on voittanut. Epäilen, selviäiskö siellä jäällä enää koipiaan katkomatta...
Kati, kiitos <3
MW, kävinkin monta kertaa vakoilemassa sinun toteutustasi ravelrystä, siinä kun palmikkot näyttivät menevän sillä tavalla rytmissä kun itsekin halusin. Selasin kyllä aika monta muutakin projektia, ja aika lailla variaatiota näyttää ohjeen tulkinnoissa/toteutuksissa olevan. Mielenkiintoinen ohje tosiaan.
Ihanat pienet luistelijat! Myö ei olla vielä päästy jäälle vaikka lapsella on anoppilasta haettu luistimet joka koossa :D Kypärä uupuu, ja luistinten teroittaja. EI myö saamattomia olla ei :D
Emma, hyvällä mallillahan se jo on, ja jäälle ehtii vielä!
Lähetä kommentti