Kesän lapsi muisti jouluaiheisella kyselöllä. Totesin hieman hämmentyneenä, että onpas vaikeita kysymyksiä. Kehtaako sitä edes julkisesti tunnustaa, etten taida olla kummoinen jouluihminen. Etten ole joulua oppinut taikomaan, en haaveile herkkuja notkuvasta pöydästä, että paras joulumuistoni lähivuosilta on se kun aattoaamuna pestiin miehen kanssa kaikessa rauhassa lakanapyykkiä ja pedattiin sänkyihin pakkasessa tuulettuneet vuodevaatteet. Toisaalta miksi edes ajattelen, että joulun pitäisi olla jotain erityistä? Jospa ne puhtaalta tuoksuvat lakanat riittäisivät?
1. Lempijoulukukka? Onko niitä edes muita kuin joulutähti ja hyasintti? Ei havunoksia voisi laskea joulukukaksi?
2. Joululaulu joka virittää tunnelman? Pidän erityisesti tontusta, josta tulee aina isä mieleen (oli hänenkin lempparinsa). Ja täytyy sanoa, että omien lasten laulamana kaikki toimii. Niiden ansiosta mulla oli joulu vielä viime helmikuussakin.
3. Tätä jouluvalmistelua en ole koskaan
jättänyt tekemättä? Ei taida olla mitään, mitä en olisi joskus jättänyt tekemättä. Lahjat olen aina tainnut hankkia.
4. Joulun tuoksu? Mausteet. Niissä on se kumma juttu, että ne toimivat nimenomaan tuoksuina: Glögin tuoksu on parempi kuin sen maku. Pipareissakin on parasta se vaihe, kun heittää kattilaan kouralliset mausteita sulan voin ja sokeri sekaan. Ihana on myös uunissa paistuvan kinkun tuoksu. Ja joulukuusen tuoksu.
Heitänpä vuorostani nämä joulukysymykset harmaan arjen Outille, Mustikan Tuijalle ja Modernin mummolan Liinulle. Joulua odotellessa!
3 kommenttia:
Kiitos haasteesta, palaan asiaan lähipäivinä. :)
Mukavaa, että vastasit haasteeseen. :O)
Tuija, kiva :D
MINNA, minusta haasteet ovat hauskoja, aina tulee mietittyä asioita joita ei ehkä muuten miettisi. Hauskaa olisi intoilla joulustakin vähän enemmän, mutmulle oikein liitä siihen mitään must -juttuja. Ehkä se johtuu siitä, että olemme viettäneet joulua useimmiten muualla kuin kotona, ei ole niitä omia perinteitä päässyt muodostumaan. Ihanimpia joulumuistoja on tosiaan tuo kotosalla vietetty joulu pari vuotta sitten kun kuopus oli reilun kuukauden ikäinen (siksi emme mihinkään lähteneetkään kun ei pienen kanssa viitsinyt) ja sai tehdä kaiken ihan rauhassa, omassa aikataulussaan. Eikä toisaalta tarvinnut tehdä mitään tavan vuoksi. Ja sitten muksujen kanssa askartelut ja leipomiset. Tänä vuonna ei ole niitäkään oikein ehditty :(
Lähetä kommentti