Apupyöristä tuntuu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Niinpä kätevä isäntä päätti värkätä polkimettoman potkuttimen avuksi tasapainoharjoituksiin. Runko löytyi nettikirppikseltä. Keskiön poiston jälkeen täytyi käytellä rautasahaa sen madaltamiseen, koska eri aikakausien tuumakoot eivät täsmänneetkään oletetulla tavalla, mutta hitsuuhommiin ei sentään jouduttu. Ja pyörä toimii! Saimme siis sitä kaipaamaani romuromantiikkaa omallekin etupihalle. Naapuritkin varmaan tykkää...
(Sille, joka ei tunnista otsikkoa lauluksi, en erityisesti suosittele tutustumista elokuvaan Barbie - prinsessakoulu, mutta sieltä se on peräisin. Ja tässä pikkutyttöperheessä siihen suhtaudutaan kuin kovan luokan klassikkoon, joka kestää katsomiskertoja yhä uudelleen ja uudelleen.)
4 kommenttia:
Meidän perheessä ulkoa osataan Autot-elokuvien repliikit. En usko, että sillä saa laajemmissa piireissä sen enempää arvostusta kuin Barbiellakaan ;)..
Niinpä. Tai edes kotipiirissä, laps'rassut.
Potkupyörä tosiaan on kätevä apu. Paljon parempi apu kuin apupyörät. Meillä 2 v 10 kk poika alkoi polkemaan ilman apupyöriä, kun oli ensin opetellut tasapainon potkupyörällä. Serkkunsa 3,5-v. ajeli heti polkupyörällä kuin vanhatekijä saman potkukyöräilykokemuksen jälkeen. Kiva idea tuollainen kierrätetty potkupyörä!!
Oikeastaan kaipasimme potkupyörää hieman isommassa koossa, ja arvelimme että jos sellaisia löytyy, hinta on turhan kova. Pitkään ei tuota nimittäin tarvinnut potkia kun jo päästiin siirtymään polkimiin! :)
Lähetä kommentti