torstai 7. helmikuuta 2013

hottentotti lumessa

Postauslaiskuus tahtoo vaivata edelleen, mutta yritän nyt purkaa solmua jostain päästä. Tämä valmistui jo joulukuussa. Kyseessä oli elämäni ensimmäinen testineulomus, ja vallan mukava neulekokemus olikin. Suvin ohjeet ovat ohjeiden aatelia!
 

Malli/Pattern: Grellow Polka Dot by Suvi Simola
Lanka/Yarn: Rowan Felted Tweed (Duck Egg & Clay)
Puikot/Needles: 4mm
Projektin jälkihoito onkin sitten ollut melkoista räpistelyä. Hävettää ihan, testineule kun on kyseessä, mutta en saanut neuletta kuvatuksi sovittuun deth lineen mennessä, lähinnä siksi, että  kameran eteen astuminen on niin lannistava kokemus tätä nykyä. Kun kuvia vihdoin saatiin, niin itku tuli niitä katsellessa. Pakko myöntää. Olen saanut riesaksi laiskansorttisen kilpirauhasen, ja nyt tuntuu että se lannistaa minut toden teolla. Ei riitä että ei pysty eikä kykene entiseen malliin - valokuvissakin töröttää joku valkoisen hottentotin näköinen tanttara. Väännä siitä nyt sitten innostusta tihkuva neulepostaus.

Mallin sopivuutta itselleni, lankavalintaa ja muutamaa muutakin seikkaa voisin tietysti kriittisesti analysoida, mutta antaapa olla. Kyse kun ei ole yhdestä tietystä neuleesta, vaan aika lailla ruumiillisemmista kysymyksistä. Aika sekaisin voi yks pikku rauhanen koko kropan laittaa! En tiedä alanko nyt vain olla sietokykyni äärirajoilla muutenkin, vai sapettaako erityisesti se, että neulomisestakin alkaa mennä ilo ja mieli tämän vaivan myötä. Mutta laitetaan tämä projekti kirjoihin ja kansiin nyt näissä merkeissä. Ja uutta puikoille. Ärräpäitä päästeli mummo lumessa. Tai se taisi kyllä kajauttaa sotahuudonomaisesti että eteenpäin. Mutta sama kai se millä sitä sisua nostattaa.

17 kommenttia:

MINNA kirjoitti...

Kaunis neule ja tsemppiä nousuun! Palaahan taas linjoille kun noulotuttaa :O)

MINNA kirjoitti...

... siis neulotuttaa :O)

Hannaliini kirjoitti...

Samoilla linjoilla kuin Minna: neule on tosi kaunis! Voimia sinulle!

Tuija kirjoitti...

Ikävä kuulla... Voimia minultakin.

Mutta neule on todella kivan näköinen! Minun silmääni sekä lankalaatu etä värit ovat nappivalintoja. Ja neule näyttää mukavan talviseltä ja kotoisalta päälläsi.

Tess kirjoitti...

Ihana neule!

Ikäviä nuo terveyteen liittyvät riesat, jotka aiheuttaa epämiellyttäviä lieveilmiöitä. Tsemppiä ja voimia sulle :)

Minna kirjoitti...

MINNA, kyllä mua neulotuttaa, ei vaan huvita kuvata. Mutta täälä roikun silti :)

Hannaliini, kiitos <3

Kiitokset Tuijallekin. Ehkä neuleessa ei oikeasti vikaa ole, musta vaan tuntuu siltä juuri nyt.

Tess, kiitos sinullekin. Pitää vaan potkia eteenpäin ja toivoa että asiat vielä kirkastuvat :)

Unknown kirjoitti...

Kun näin ton neuleen Ravelry:ssä niin heti olin suunnittelemassa siitä versiota itselleni ja esikoiselle. Se on jotenkin tosi kutsuva. Tuo sinun versiosi väreineen tukee edelleen ajatusta. Kaunis :)

Maritta kirjoitti...

Niin kauniit langat olet minun mielestäni valinnut. Ihana tuo duck egg ja paita näyttää kauniilta. Tsemppiä täältäkin!

Minna kirjoitti...

TuuliP, tää malli on minustakin todella kaunis. Minun paitani ei vaan istu mun päälle :/ Mutta kävipä mielessä täälläkin, että voisiko tätä soveltaa miehen neuleeseen. Vai onko liian naismainen sen makuun.

Kiitos tsempeistä Maritta. Väreistä tykkään kyllä itsekin, FT:ssä on niin kauniit sävyt.

Lilje kirjoitti...

Kilppari on kyllä semmoinen vaiva mihin löytyy lääkkeet kun jaksaa vaan vaatia hoitoa. Älä tyydy siihen, jos saat "jotkut" tyroksiinilääkkeet: jos olo ei parane, niin uusiin testeihin (esim. täältä saa hyvää infoa jos et ole vielä Kaisaan tutustunut. Itsekin kärsin ko. vaivasta... Että tsemiä peliin, kyllä sut kuntoon saadaan :)

heini kirjoitti...

Symppis neule. Tuota neulemallia ihailin jo jossakin aiemmassakin postauksessasi. Olet niin aikaansaava!

Hetkinen, ymmärsinköhän oikein... JOS tarkoitit, että sinulla on kilpir. probleemoja (vai oliko nyt kyse keltarauhasesta:), niin suosittelisin juttelemista erään ystäväni kanssa. Jos itse sairastuisin, kääntyisin ehdottomasti hänen puoleensa. Hänellä on kokemusta tuosta, sen alan parhaista lääkäreistä ja erilaisista lääkevaihtoehdoista. Oma tasapaino ei todellakaan löytynyt hetkessä ja aluksi lääkäritkään ei meinannut ottaa häntä vakavasti (moni peruslekuri ei näistä tiedä). Oireet oli ihan kamalia, itsarin partaalla käytiin. Nykytilanne hyvä.

Minna kirjoitti...

Liljetys, kiitos uskon valamisesta, se tulee kyllä tarpeeseen <3 Kaisan sivuihin törmäsinkin jokin aika sitten kun aloin asiaa penkoa enemmän. Ja marssin sit saman tien kuuntelemaan hänen luentonsa kun sellainen sattui parahiksi paikkakunnalla olemaan, ja otin kirjatkin lukuun, jos niistä olisi jotain apua :)


Heini, olipa hupaisaa että sanoit mua aikaansaavaksi :) Olo on nimittäin ollut kaikkea muuta viime aikoina. Ehkä neulominen on mulle sellaista toimintaterapiaa, kun mikään muu ei suju.

Kilpirauhasesta tosiaan on kyse. Olen myös huomannut ettei homma olekaan niin yksinkertainen kuin monesti esitetään. Lääkäreiden suhteen minulla on kyllä käynyt hyvä tuuri, mutta arkielämä tuottaakin sitten enemmän tuskaa. On inhottavaa tuntea itsensä ihan luuskaksi, ja vielä kurjempaa kun huomaa että monet pitävät ihan minun ominaisuutenani sellaisia asioita jotka minusta ovat osa tätä tautia eivätkä minua. Ihmisten on vaikea uskoa mihin kaikkeen kilpirauhanen voi vaikuttaa, ja monet oireet ovat sellaisia, jotka on helppo laittaa ihmisen omaan piikkiin. Ja niin olen kyllä itsekin tainnut tehdä, ja sen vuoksi havahtunut vasta nyt siihen, mikä huono tilanne oikeasti on.

heini kirjoitti...

Se tosiaankin voi vaikuttaa niin moneen: turvotus, kivut, masennus... Siinä vain muutama, kuten tiedätkin. Ystäväni alkoi jossakin vaiheessa käyttää ihan eri lääkkeitä kuin mitä yleensä käytetään ja sitten homma alkoi toimia hänellä. Myös tavallisista lääkkeistä hän osasi joskus kertoa vinkkejä otettavan lääkkeen määrän suhteen, jotta kenties parempi tasapainoisempi olo syntyisi. Toivottavasti pääsisit jossakin vaiheessa samaan tilanteeseen kuin hän! Se ilmeisesti voi olla mahdollista, tai oli ainakin hänellä.

Minna kirjoitti...

Heini, sama on edessä minulla, eli nykyinen - se tavanomainen - lääke menee vaihtoon. Vaikka pitäisi olla toiveikas niin henkinen puoli vaan pistää vastaan. Pelottaa ettei sekään auta, toisaalta pelottaa ehkä vähän sekin, mitä tapahtuu jos se auttaa. Nyt jonojen huomannut tämän selvittävän monta asiaa jopa vuosien takaa... se tuntuu aika hurjalta. Mutta täytyy vain yrittää uskoa siihen että parempaan päin ollaan menossa.

heini kirjoitti...

Tuo toinen lääke taitaa tulla kalliiksi?, mutta on se tietysti hintansa väärtti, jos se auttaa. Nyt tosiaan ymmärrät vuosien takaisiakin juttuja! (Ja minä täällä ymmärrän nyt entistäkin paremmin sinun viime vuoden fiiliksiä!) Joudut käymään kaikenlaisten tunteiden kirjon nyt. Toivon todella kaikkea hyvää ja levollista matkaasi.

Emma kirjoitti...

Kauniin talviset värivalinnat ja ihana paita. Tsemppiä lumessa paarustamiseen :)

Minna kirjoitti...

Heini, juu, onhan tuo uusi lääke ihan eri hintaluokassa kuin tavan tyroksiini. Mutta ei onneksi mahdoton, jos siitä apua on. Kolmen päivän kokemuksella olen jopa ihan toiveikkaalla mielellä :)

Emma, kiitti tsempeistä! Kohtahan se lumi sulaakin pois joten ainakin paarustaminen sen puolesta helpottaa :)