Tiedä miksi ruoste ja romuromantiikka nyt kiehtovat.
Ei näitä taatusti ole sisustuselementeiksi tarkoitettu nykyisissä paikoissaan,
mutta mun silmä lepää.
Puupinon voi kuvitella leivinuunin kupeeseen
ja sen leivinuunin
pönttöuunin kamarin puolelle
ja kamarin ikkunan vanhan lasin.
ja kamarin ikkunan vanhan lasin.
Ehkä se on tunnelma. Ympäristöstä huokuva kiireettömyys. Se, että jossain on vielä näin paljon tilaa hengittää. Tai vaikka pestä auto omalla pihalla asumisjärjestyssäännön siitä närkästymättä.
8 kommenttia:
Onnea uudelle alulle. :) Laitoin blogrollini, että et pääse hukkumaan. ;) Nuo harmaansävyiset kuvat ovat kyllä ihania. Alkaa tulla syksy...
Onnea uudelle blogille. Romuromantiikka on niin kaunista ja kanttarellikastike ihan parasta!
Uusi blogi piristää kummasti, aikansa kutakin :) Saman uusi-blogi-päätöksen tehneenä voin sanoa että uusi tuntuu nyt omalle ja minunlaiselleni!
Ihanan tunnelmallisia kuvia, silmä lepää näissä ja voin vain samaistua siihen tunteeseen mitä nämä kuvat herättävät livenä.
Heippa!
Liitäthän tämän uudenkin blogin blogilistalle jotta onnistuu jatkossakin seurata mukavaa blogiasi.
Onnea uuteen alkuun, hyvälle näyttää!
-Heidi
Kati, kiitos onnitteluista. Toivotaan :D Syksy se on tuloillaan. Ihanaa!
Kiitokset MINNAllekin :)
Miia, siltä se alkoi tuntua että aikansa kutakin ja ite tarviin näkökulman muutoksen. Vaikka toisaalta on haiku kaikkiin vanhoihin, kuviin pienenpienistä neuleista ja niistä pikkuisista joille on tullut neulottua. Mutta ehkä nyt pitää katsoa tätä hetkeä.
Heidi, liitän blogilistalle het kun ehdin. Vähän toipilasna täällä olen, palaan asiaan sit kun jaksaa pystyasennossa vähän pidempään :)
Onnee! Mahtavaa! Kauniita kuvia ja tuo loppukaneetti alimman "romu"kuvan alla.
Ihana blogi :)
Mulla vähän nauratti tuo sienten kuvauksellisuus -kommentti tuossa aiemmassa kirjoituksessasi. Mie kuljen monesti syksyisin metsässä kuvaten vähän kaikkea mitä luonnosta löytyy. Tulee kuvattua niitä sieniäkin. Enemmän mie kuites kerään niitä mukaani kuin kuvaan ;D
Saa kai sitä jokainen tehdä mitä mielii, kun lain rajoissa pysytään. Miksi sen pitää aina olla poissa joltakin toiselta.
Heini, kiitos sullekin. joo, mua kai huvittaa olla vähän piikikäs, ja nyt se jotenkin tuli ihan luonnostaan. (mähän oon muuten niin kiltti...)
Tess, kiitti :) Kyllä munkin mielestä sienet on joskus aika hauskan näköisiä. Kun löytäisikin kuvattavaksi sellaisen oikein muhevan näköisen punaisen kärpässienen...
Vähän aikaa sitten luin paikallislehdestä, että tässä kaupungissa pitäisi välttää auton remontoimista ja pesemistä omalla (omakotitalon) pihalla. Hohhoijaa.
Lähetä kommentti