Tytärten päiväkoti viettää piakkoin synttäreitä, jonne on perinteisesti pukeuduttu rooliasuun tai muuten vaan hienosti. En ole aikoihin jaksanut ajatellakaan ompelemista, mutta riittävästi motivoituneena onnistuu näköjään mikä tahansa. Ja onnistuikin siinä määrin, etten malta olla vilauttelematta lopputulosta heti! Ompelin Kirpulle Mekkotehdas-kirjan Riinen koossa 110/116 cm. Kangas on Eurokankaan palalaarista. Ostin sen vime kesänä, ilmeisesti juuri tätä tarkoitusta varten.
Jostain syystä olen erityisen ylpeä itseommelluista nappilenkeistä, vaikkeivat ne oma keksintöni ole vaan ihan ohjeen mukaan toteutettu. Mutta että osasin! Suloiset perhoshihat ja helmaröyhelö on viimeistelty rullapäärmeellä. Olen nostalgiakierrättäjä: napit ovat olleet kertaalleen käytössä Kerttusen vauva-ajan villatakissa. Muutamia kauneusvirheitä sieltä löytyy, mutta enpä lähde niitä erittelemään. Olen mekkoon niin tuhannen tyytyväinen, että se ja sama mitä jostain sisäsaumasta irvistää!
Mekon yltiöromanttisuus toi mieleen isäni äidin, jota vähemmän mummolaromanttisesti muoriksi kutsuimme. Muori oli muumimammamaisella tavalla boheemi, näki ja jutteli sekä hyvät että huonot vain olevina, tuomitsematta. Rakasti kauniita asioita, oli rohkea pukeutuja, ei väheksynyt turhuuksia vaan keskittyi siihen että elämässä on iloja ja tilaa. Juuri sellaisia ihmisiä pikkutytöt tarvitsevat ympärilleen.
12 kommenttia:
Onpas romanttinen mekko :)
Juu, vähän turhankin romanttinen mun makuuni. Mutta ihana silti! Ja älyttömän onnistunut.
Sopii olla ylpeä! Ja prinsessamekko ei oikeastaan voi olla överi... :)
Kati, ei kyllä voikaan.
Oi, on kyllä ihastuttava ruusunen. Ja nappilenkit on tosi hienot! Kivempaa tehdä lenkki kuin napinläpi, olen huomannut sen ihan neuletöissäkin :)
Voi, miten kaunis mekko!!!
Virkattu lintu, nyt kun sanoit niin nappilenkin teko sujui kyllä mutkattomammin kuin napinläven tekeminen. Koristeellisempikin se on kuin napinläpi. Neuleissa i-cord -napinlävet ovat ihan omaa luokkaansa, viimeisteltyjä.
Hannaliini, kiitos. Siitä tuli paljon hienompi kuin osasin kuvitella. Ja ilmeisesti käyttäjäkin kelpuuttaa mekkonsa :)
Ihana ripsumekko! Äidin tekemässä mekossa on kyllä ilo juhlia!
Juurikin tuota varten kankaan ostit! Sopii täydellisesti löytämääsi mekkomalliin! Olet kyllä taitava.
MINNA, äidin tekemä taitaa olla se avainsana. Tarkoitus oli ommella toinenkin mekko, mutta nyt toista päivää makaan kipeänä ja aika käy vähiin. Ja juuri tuo mekoton totesi että äidin ompeleman haluaa :(. Ehkä sit kevätjuhliin.
Heini, ajatus oli tehdä tästä jotain yksinkertaisempaa, mutta päädyin sitten tähän. Ja hyvä niin! Ja kiitos, juuri nyt tunnen itseni aika taitavaksi. Mutta kun aiempia ompelukokemuksiani mietin, niin pakko todeta että mekkotehtaan ohjeet sopivat tällaiselle vähän kokemattomammalle ompelijallekin. Eli johtunee hyvästä - eikä turhan kimurantista - ohjeistuksestakin :)
Suloinen mekko.
Kiitoksia Elina ja Rouva Routa!
Lähetä kommentti