Kovin verkkaiselta näyttää elämä blogimerkintöjen perusteella. Todellisuudessa asia on aivan toisin, ja siitä johtuu merkintöjen vähyyskin. On tässä kaivettu koulu-uralle hyvä alku oikein pohjamutia myöten ja vaihdettu päiväkotia samalla intensiteetillä. Myös oma opiskeluni on tuottanut harmaita haivenia. Ja se neulominen, se se vasta hidasta on! Aioin jo tulla teille kertomaan, että Opettajatar edistyy kiitettävää tahtia, kunnes jouduin purkuhommiin. Nyt kun purkamiset on purettu niin edistyyhän se taas. Ja pää pursuaa suunnitelmista, joiden toteuttamiseen aika ja taito tuskin koskaan riittävät. Mutta sehän on aika onnellinen tilanne näin tekeväisen näkökulmasta katsottuna.
Osa neulonta-ajasta on toki mennyt ompeluharjoituksiin. Olen tutustunut
paremmin ompelukoneeseeni, mikä on aiheuttanut koneen hankkineen insinöörin taholta hienoista paheksuntaa: etten muka tiennyt että koneessa on toimiva
neulanlangoitin! (Eilen illalla käytin sitä ensimmäisen kerran, ja että se onkin kätevä ominaisuus!) Trikoota olen käynyt pariin otteeseen saumuroimassa kansalaisopiston käsityöneuvonnassa.
Se onkin ihan huippuhyvä mahdollisuus, joskin harjoittelu on hidasta,
koska koen ajan järjestämisen ja kodin ulkopuolelle lähtemisen hieman
työläänä. Saumuria on etsitty kotiinkin, mutta toistaiseksi tuloksetta.
Köyhän kun ei kannata halpaa ostaa. Valitettavasti köyhällä ei myöskään
ole tuosta vain varaa siihen haavelistan kärkipaikan saavuttaneeseen Jukiin. Toisaalta saumuriasiaa
kaivellessa tietämykseni siitä mitä olen hankkimassa on kasvanut
kiitettävästi, joten ehkä tässäkin asiassa hiljaa hyvä tulee. Kuvassa on
esikoiselle saumuroimani Ruler -paita (Ottobre 4/2013, 140cm). Tuon
sievän napin alla saumat irvistävät. Että ei tässä todellakaan voi taidolla
brassailla. Mutta eläköön huijaamisen mahdollisuus.
3 kommenttia:
Kukaan ei ois huomannu mitään muuta kuin kauniin yksityiskohdan jos et ois paljastanu mitä napin alta löytyy :D Kiva on paita!
Kuulostaa tutulta nuo arjen kiemurat. Ilmottauduin mukaan sukkasatoa keräämään, jos vaikka neuleaikaa sitä kautta löytyisi. Nyt olen tehnyt ekaa paria jo kymmenen päivää ja viimein alkaa kärki häämöttää. Tosin minä satuin löytämään Lankaleikki -kirjan kirjastosta ja jo suunnittelin retkeä lankakauppaan tuon Opettajattaren innoittamana. Se on kaunis ja yksinkertainen malli. Saa nähdä miten sukkien kutomisen käy :O)
Kiva paita ja kangas!
Emma, tiedän ;) Mutta tykkään lukea muidenkin blogeista näistä pikku "pelastuksista", joten ei piilotella niitä täälläkään. Nappi sopii kyllä niin hyvin, että onneksi saumuroin vinoon!
MINNA, sukkasato kuulostaa hyvältä kannustimelta. Itse koen nuo haasteet hankalina, koska kiilaavia projekteja tulee kuitenkin aina väliin. Toisaalta olisi joskus kiva olla mukana jossain. Opettajatar on kyllä oiva syy pienentää sukkasatoa! Oikein mukava malli neuloa, ja odotukset sen puettavuuden suhteen ovat korkealla. Toivottavasti ei tarvitse pettyä :)
Lähetä kommentti