Voi sanoa, että tänään olen harrastanut. Päätin nimittäin langoittaa uuden saumurin heti alusta loppuun uudelleen, mikä ei ollutkaan aivan helppo urakka. Sinänsä langoituksen hankaluus tuntui minusta hieman ylimainostetulta asialta, mutta epätoivo meinasi iskeä kun tikki monista langoituksen tarkistuksista ja kireyksien säätämisistä huolimatta oli yhtä suttua. Ja oli sentään insinööri apuna säätämässä! Mutta kun google vei minut tähän pilvitehtaamon postaukseen saumurin huoltamisesta, hoksasin tarkistaa ovatko langat kunnolla langankiristimissä. Toinen neulalanka ei ollut, ja siitähän koko soppa oli syntynyt.
Kun sain koneen toimimaan, perheen uimahalliin ja huushollin imuroitua piti ruveta saksimaan jotain ommeltavaa. Pienensin ja muokkasin aiemmin piirtämääni pipokaavaa päälaelta paremman malliseksi ja leikkasin kaksi pipoa (itselle muistiin: ilman saumanvaroja, ja alareunasta meni vielä vajaa sentti päällisen ja vuorin saumaan). Niistä tuli melko passelin kokoisia tuollaiselle pari-kolmevuotiaalle, ainakin jos tykkää reiluista lörppäpipoista. Ja minähän tykkään! Suunnittelin kyllä lahjoittavani nämä pipot muualle, mutta en tiedä kehtaanko... kaikenlaista nimittäin löytyy. Jouduin vuorittamaan molemmat pipot eri kankaalla. Perhosia ei
kerta kaikkiaan ollut enempää. Siiristä ja myyrystä taas ei olisi
saanut kokonaisia kappaleita, joten en viitsinyt tuhlata kangasta
sisäpuoleen, kun joka tapauksessa jouduin ompelemaan sauman pipon alareunaan. Raidallinen vuori hieman kuultaa kuosin läpi. Enkä
edelleenkään ymmärtänyt missä vaiheessa ja mihin suuntaan kääntää
saumanvarat, jotta pipon alareunasta tulisi siisti ja litteä. Joten ne jääntyvät eri suuntiin molemmissa sivusaumoissa. Siiri&myyry-pipossa saumat eivät myöskään pälaella ihan kohtaa. Ajattelin kyllä paikata puutteen, kunhan posti mulle tupsun tuo.
En viitsinyt viritellä kaksoisneulaa, vaan tikkasin reunat hunajakenno-ompeleella. Ekaa pipoa tikatessa mietin löysätä langankireyttä, ja muistin sen sitten uudelleen toista pipoa tikatessani. Jälkeenpäin kokeilin testitilkulle (langankireys 4,5 --> 5), ja parempi olisi ollut niin. Se muistiin vastaisen varalle.
5 kommenttia:
Onpas söpöjä pipoja! Ihailen valtavasti kaikkia ompelevia ihmisiä, mä olen megatumpelo-ompelija ja kuitenkin vaatetusartesaanin tytär... :D
Olen seurannut tätä saumuriprojektiasi kiinnostuneena. Ja eiköhän tämä vielä jatku; nyt kun alat saada homman käyntiin, kaikenlaista ihanuutta pukkaa varmaan tulemaan solkenaan.:) Kiitos noista Karnaluks-ohjeista. Olen joskus pähkäillyt samoilla sivuilla, enkä ymmärtänyt mitään. SurrSurr!
Krisse, kiitos! Ehkä se sanonta suutarin lapsista ja kengistä pitää paikkansa? Minun lapsuudenperheessäni ei käsitöitä harrastettu, ei edes leivottu paljonkaan, ruuanlaittokin oli pikemminkin arkinen pakko kuin ohjelmanumero. Ja mäkin oon aina ihaillut ompelevia ihmisiä. Koulussa en osannut suoraa saumaa ommella. Eikä se kyllä vieläkään suoraan mene, mutta näissä hommissa käytäntö on paras opettaja, joten sitä tietä.
Outi, enpä tiedä tuleeko ihanaa ainakaan solkenaan, mutta varmasti projekti jatkuu. Ja kiva jos noista ohjeista on hyötyä! Karnaluks on kyllä hintansa puolesta ohittamaton vaihtoehto, niin mielelläni kuin paikallisia yrittäjiä kannattaisinkin. Enkä ole pahaa sanaa siitä vielä kuullut, eli palvelu tuntuu toimivan moitteettomasti.
Kivoja pipoja olet tehnyt. Täälläkin kankaita kaivellaan esille. Viileät ilmat tulevat muka aina niin yllättäin.
Kiitos Johku. Niknhän siinä tahtoo käydä. Talvi yllättää aina. Mutta parempi myöhään kun ei silloinkaan. Ja vielähän sitä ehtii oikein hyvin!
Lähetä kommentti