Vanha vuosi oli etenkin loppua kohden oikea stressiprässi, joka kulminoitui järkyttävään flunssakuumeeseen kurkkukipuineen, päänsärkyineen, lihasjumeineen ja pahoinvointeineen. Niin että en jää kaipaamaan. Sillä aikaa kun muissa blogeissa on juhlittu vuoden vaihtumista ja tehty koonteja menneistä tekemisistä, minä olen virunut sängyn pohjalla. Tai pikemminkin kulkenut zombina ympäriinsä, sillä äitiydestä ei saa sairaslomaa. Lunta sentään pääsin näkemään.
Katsokaahan tätä esillepanoa! Ihailen appeni taitoja: se mies rakentaisi vaikka talon ilman nauloja. Ukin työssä on samanaikaisesti arkisuutta että erityisyyttä. Käsityötaitoja, jota ei moni enää hallitse. Toivoisin voivani kehittää omia taitojani samalla tavoin. Tällä hetkellä tuntuu, että sohin vain sinne tänne. Puuttuu mielikuvitusta, puuttuu omistautumista, puuttuu aikaa. Ruuhkavuodet?
Luonnonpuu lyhdyn pidikkeenä.
Nää on mun haavemaisemia. Luminen metsä. Lankkulattiat ja leivinuuni. Harmaantunut puu aitan seinässä. Sanon uhallakin, vaikka jostain on mieleeni iskostunut, että unelmat ovat kuin onni: kell' niitä on, se ne visusti piilottakoon. Haaveista täytyy vaieta, etteivät ne tule teilatuiksi. Mutta tänä vuonna olen tehnyt yhden uudenvuodenlupauksen. Otin jo ensiaskelen sen toteuttamisessa, huomasitko?
Tulkoon hyvä vuosi 2014
jokaiselle!
6 kommenttia:
Toivottavasti haaveesi toteutuvat! Kauniita kuvia. Oikein hyvää tätä vuotta!
En hoksannut kyllä lupaustasi (vai liittyykö valokuvaukseen?), mutta en minä yleensäkään hoksaa mitään.:) Aikoja samoja ajattelet siellä kuin minäkin. Siis hosumisesta ja sen semmoisesta. Vaikka kuinka päätän tehdä toisin, niin ainakin tämä vuoden eka päivä on hosuttu entiseen malliin. Mutta eipäs lannistuta. Komeasti vaan eteenpäin!
Henni, kiitos, ja kiitos samoin. Toteutuvat haaveet tai eivät, pääasia, että niitä on :)
Outi, ei liity valokuvaukseen, vaikka se saattaisi olla hyvä kohde toisellekin lupaukselle. Vaan haaveiden ääneen lausumiseen. Ehkä jopa siihen, että ylipäätään uskaltaa haaveilla muustakin kuin siitä että selviää tästä päivästä kunnialla. Ja mitäs yhdestä päivästä, vaikka kuinka on vuoden ensimmäinen. Aina voi panostaa huomiseen :)
Villarikasta alkanutta vuotta :)
Minullakin oli omalla tapaa raskas vuosi tai miten sen sanoisi: tulevaan vuoteen toivoo voimia eli uusi vuosi ei välttämättä näytä niin valoisalle ja iloiselle, juhlittavalle asialle, vaikka rauha sydämessä onkin. Uutta minulle, yleensä haasteet ovat olleet takanapäin. Yritetään olla lannistumatta me molemmat <3
Minäpä olen hidas huomaamaan uusia kommentteja.
Hyvää uutta vuotta sinullekin Emma. Ainakin sinun vuoteesi on luvassa jotain erityistä <3
Heini, hieman samoissa tunnelmissa mennään. Yritetään vain, molemmat.
Lähetä kommentti