Joskus elämässä törmää sellaisiinkin. Isäni, niin viisas kuin olikin, väitti, ettei sellaisia olekaan. Joskus kuvittelin, että sitten kun kasvan isoksi, kallistun varmaan hänen kannalleen. Tämänhetkiset tuntemukseni pakottavat kuitenkin vänkämään vastaan. Tai sitten teen sitä ihan keskenkasvuisuuttani. Mutta väitän että on niitä. Olen viime aikoina törmännyt muutamaan jotka vaikuttavat tyylipuhtailta sellaisilta. Tässä yksi. Mahdoton tehtävä.
Aloitin viime helmikuussa ensimmäisen Still light -tunikani, joka - jos joku ihmettelee - ei ole blogiin saakka päätynyt. Lanka oli monen hyväksi kokema Holst Garnin Supersoft: tiheys mätti, sitten menin hieman laihtumaan, ja lopputulos näyttää lähinnä variksenpelättimen lainarievulta. Tai sitten kaula-aukko on vain suhteettoman suuri. Kainaloihin jäi valtavat vekit, ja helman päättelyreuna vielä otti ja repesi kun istuutuessani varomattomasti jalat alleni. Mutta tunika on ihana päällä, joten en heti lannistunut: pistin puikoille toisen! Varmuuden vuoksi ohjeen suosituslangasta, DROPS Alpacasta.
Nyt sitten lähennellään lannistumispistettä. Ohjeen kokoja on moitittu kehuttu isoiksi. Koska edellinen oli suorastaan valtava, neuloin miehustan S-koon mukaan, jossa on miinusväljyyttä mittoihini nähden. Kainalovekit ovat silti lupaavasti kehittymässä. Käsittääkseni isompi koko eli lisäleveys miehustaan ja hihoihin aiheuttaisi vain isommat vekit, ja lisäksi kainalot osuisivat jonnekin vyötärön paikkeille. Lantiolle ehdittäessä helman olisi pitänyt levitä jo M-koon mittoihin, jotta takamus varmasti mahtuu kyytiin. Tiukat laskelmani osittivat näin käyvän (tein myös tarkistuslaskelmia matkan varrella), kunnes viittä vaille viimeinen levennys huomasin, että taskusilmukoiden erottamisen jälkeen etu- ja takakappaleiden silmukkamäärät heittävät pahasti. Niin pahasti, että sitä ei pikkukummassa korjata. Joten siinä on kuvassa paljon purkamista.
Olen hieman ihmeissäni. En sentään ole ensimmäistä kertaa puikoissa. Lisäksi tätä ohjetta on vain huokailtu ja hehkuteltu - miksi ihmeessä minä en saa siitä mitään aikaan? Vertaistukea otetaan vastaan, sikäli kun en ole netin ainoa neuloja, jolle idioottivarma ohje tekee tepposet. Kuosittelugurujen vinkeistä olisin myös enemmän kuin kiitollinen. Niitä odotellessa menen vaikka purkutöihin.
PS. Ensimmäinen linkki vie ravelryyn, tämä suunnittelijan blogiin kyseisen mallin sivuille, jos et vaikka satu ravelry-tiliä omistamaan.
10 kommenttia:
Selailen täällä juttuja. Tosi tosi kaunis neulomasi harmaan puseron olkapää/käsivarsikuviointi. Lähikuvaa siitä voisi katsella ties kuinka pitkään! Myös kaikki pipot, joita olet viime aikoina tehnyt ovat aivan ihania!!
Kiitos heini. Siitä olkapääpalmikosta tykkään itsekin. Vaikka nyt kun muistelen, niin jotenkkn turhauttavaa sitä oli neuloa. Ehkä se tarkoittaa, että tästäkin voi vielä tulla jotain.
Mulla ei ole ko. ohjetta (joten en tiedä onko ohjeessa), mutta aika usein kainalovekkeihin auttaa se, että luo kainaloiden alle silmukoita (tää on ihan perusjuttuja kaavoituksessa). Useissa Veeran ohjeissa nuo silmukat puuttuu.
Ja mie oon kans joskus vuonna pottujakirves tehny ohjeen mukaan, niin ihan pieleen meni ja purkuun. Niinpä en enää ohjeita tuijottele, vaan neulon oman pääni ja silmieni mukaan kaiken. On toiminu jo nelijäkymmentä vuotta. Täytyy kyllä sanoa että välillä ohjeet näyttävät ihan kummallisilta, siis kirjoitettuna.
Siina, muistan että tästä on ollut puhetta ja sen muokkauksen teinkin noihin purettuihin versioihin. Nyt purin kainaloihin saakka ja yhdistin ohjeen mukaan suoraan, ja ainakin sovituksessa näyttäis siltä että vekittää vähemmän. Tosin olen neulonut vasta vähän matkaa, joten vaikea sanoa. Ehkä leveyttä vaan oli liikaa aiemmin? Kädentien korkeuskin on nyt S-koon mukaan tehtynä 22cm, mikä on mun lyhyelle *yläselkä, dekoltee vai kädentie?* riittävä. Nyt sit pohdin miten tehdä lisäykset niin, että lantiolla riittää leveys myös.
Pilvikirsikka, ihanaa kuulla etten ole ainut jolla mättää ohjeiden kanssa! Minäkään en ole koskaan tykännyt käsityölehtien ohjeistuksista, mutta näistä englanninkielisistä tai saman konseptin mukaan tehdyistä suomenkielisistä ohjeista tykkään. Harvemmin tällaisia ongelmia tuleekaan. Tosin olen huomannut lipsahtaneeni neulomaan nykyään vain ohjeesta, vaikka nuorempana sovelsin enemmän. Sinänsä hassua, että nykyään tietoa ja taitoa olisi niin paljon enemmän kuin silloin, että luulisi sen perusteella osaavan. Tieto lisää epävarmuutta? Tämä mun olisi ehkä hyvä ottaa työn alle. Kiitos inspiraatiosta :)
Aina ei vaan pelitä. Itselle käy useimmiten sitä, että oon ihan varma, että ohjeessa on joku järjetön virhe, mitä kukaan muu kaikista tuhansista ohjeen neulojista ei vaan oo huomannut. Kunnes luen uudestaan... :P
Neulisti, epäilen että tässä on kyseessä juuri tuollainen tapaus. Yhdistettynä kahden koon väliin tähtäämiseen ja heikkoon laskupäähän.
No höh, kylläpä se vastustaa. Itekin olen tuon mekon neulonut, ja ainoa ongelma oli saada pysymään ne taskut paikoillaan. Muuta neuvoa en osaa sanoa kuin että sovita ja sovita. Itse olin ensin tekemässä M-kokoa, mutta epäilys heräsi kun S-koossakin oli julmetusti silmukoita. Tekelettä päälle ja totesin että tämänhän on hyvä just näin. Ylimäärisiä silmukoita en tehnyt kainaloihin.
Kahden Still Lightin rintaäänellä... Minun kokemukseni on ollut, että raglanosuus on kikkanahko ja pääntie sangen laaja. Pääntiestä monet ovat maininneet, mutta omien tunikoideni raglanin ahtaus on ehkä johtunut suositeltua pienemmästä kerrostiheydestä. Ehkä. Oli miten oli, jälkimmäinen tunikani odottaa korjausta. Tein siihen erillisen kaulurin, koska muuten paleltaa, mutta nyt haluaisin kutoa tunikaan kiinteän kaulurimaisen kauluksen. Ja jos teen kolmannen, kuten hyvinkin voin tehdä sillä tykkään mallista kovasti, teen siihen varmasti sekä kiinteän kaulurikauluksen että pitkät hihat. Että semmosta. :)
En näköjään saa ilmoituksia kommenteista, niin olivat menneet väliaikaisesti hukkaan. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)
Soile, kiitos neuvoista. Sovittaminen lienee ainoa toimiva taktiikka, tässä koot tosiaan hieman heittävät. Taskuongelmaan olen myös ehtinyt jo tutustua. Täytyy varmaan ommella ne kiinni parilla pistiolla.
Tuija, hyviä muokkaussuunnitelmia sulla! Mietin parhaillani, kannattaako alpakkaiseen tunikaan tehdä nuio lyhyemmät hihat, vai eikö sitenkään kannattaisi. Tosi lämmintä, vai viilentäiskö 3/4-mittainen hiha mukavasti. Raglanosuus ei minulla ole niukka, mutta pääntie on kieltämättä laaja. Ajattelin selvitä siitä huivien avulla, sillä juuri nyt ajatuskin mallin uudelleenneulomisesta nostattaa hikeä pintaan ;)
Lähetä kommentti