Malli/Pattern: Hay cardigan by Veera Välimäki
Lanka/Yarn: Tosh merino light (well water)
Puikot/Needles: 3,5mm, resorit 3mm
Yritätkö kattoa ettei sormet mee sen kameran linssin eteen, siinä äskeisessä kuvassa oli vaan sun sormi. Ja tähtäätkö vähän enemmän tänne, niinku mua. Sillai että näkyy tää villatakki, kun äiti oikeestaan haluais kuvia just tästä takista. Niin tästä minkä neuloin pääsiäisenä. Mikä on roikkunut ravelryjonossa niin pitkään että poistinkin sen sieltä. Nyt vaan keksin että tää vois olla hyvä malli tällaseen pienen kevyen takin tarpeeseen, ja saisin neulottua pois ne kolme vyyhtiä joita oon marinoinut varmaan kaks vuotta jo. Tai kolme. Aloin sitten epäillä ettei ne riitä, ja hain neljännen varalle. Kolmesta jäi sit pari pientä nöttöstä tähteeksi. Sen neljännen palautan ensi viikolla.
Ootas nyt mä vähän oikaisen tätä helmaa. Pitäis oikeestaan kuvata mekon kanssa, kun siten tää olis parhaimmillaan. (Pitäisköhän oikeesti opetella stailaamaan blogikuvat?) Neuloessa kyllä kuvittelin että tästä tulis pidempi, mutta hyvä tää on näinkin. Tää pituus toimii mekkojen ja hameiden kanssa. Mun makuun vaan on farkkujen kanssa liian lyhyt. Kun tuntuu, että nykyään mun paidanhelman pitäis ylettää ainakin polviin, että se peittäis riittävästi. Niin että jos olisin tajunnut että siitä tulee näin
lyhyt, olisin neulonut pituutta enemmän. Onneksi en tajunnut, koska
olisin varmaan neulonut liikaa. Mutta luultavasti en riittävästi. Mun kropalle neuleen on oltava riittävän lyhyt tai riittävän pitkä, ja se tuntuu menevän
niin, ettei mulla rohkeus riitä ensimmäisen eikä kärsivällisyys
jälkimmäiseen. Ja kato toi alin nappikin osu kiireessä vähän liian ylös, kun pikasesti ennen ulos lähtöä ompelin. Noi liepeet näyttää nyt ihan eri mittasilta. Ei ne oikeesti oo. Mut mä korjaan ton napin ja otetaan sit paremmat kuvat.
Hyvä tästä kuitenkin tuli. Mielelläni käytän. Ja ihanasta väristä nautin. Kiva oli neuloakin. Ohjeessa on ilmeisesti virheitä (ainakin suunnittelijan nimi väärin!), mutta en niitä edes huomannut, koska tapanani ei ole nykyään kauheasti laskea silmukoita tällaisessa yksinkertaisessa mallissa, jossa silmukkamäärät eivät vaikuta mallineuleeseen. Ja kun säädin vielä vähän kahden koon välillä, koska neuletiehyteni oli suurempi kuin ohjeessa. Takki neulottiin alhaalta ylös, jota olen nyt tehnyt aika riittävästi ottaen huomioon ettei se ihan lempikonsepti ole. Mutta tulipa samalla tarkistettua, että hihaohjeeni oli oikein ajateltu ja toimii. Tämä istuu lisäksi paremmin tuosta kainalon alta, eli Acerissa oli tosiaan joku kumma bugi suhteessa mun kroppaan. Nappilista tässä kyllä aukeilee hassusti, ja ehkä olis voinut neuloa muutaman lyhennetyn kerroksen tekemään lisätilaa rinnoille. Mutta hei, mähän olen alkanut harrastaa liikuntaa taas ihan intensiteetillä, joten ehkä mä en kohta tarvitse sitä lisätilaa! (Buahhahhaa...)
Annas nyt se puhelin äitille, ehdit vielä pyöräillä vähän ennekuin mennään sisälle syömään.
22 kommenttia:
:D
En osaa päättää, kummasta pidän enemmän, takista vai teksteistä. Molemmista hirveästi kuitenkin!
Tiedän muuten tuon paidanhelma polviin -olon. Tosi hyvin.
Ihanasti kirjoitettu ihanasta takista! Kuvatkin on tosi kivasti otettu. :)
Liina, mä pidän takista. Luin juuri jonkun ammattibloggaajan valokuvausvinkit joissa todettiin, että pitää päättää haluatko hyviä kuvia vai autenttisia kuvia. Mä en oikeastaan voi valita, joten päätin sitten pitää kiinni autenttisuudesta ihan tekstiä myöten.
Mertsu, neiti keskimmäinen kameralla sohinut kiittää ja kumartaa!
Kaunis neule ja selvästikin tuli käyttöön. Eikö se kuitenkin ole se pääasia eikä stailatut kuvat?
Nasti, ilmeisesti mulle ainakin :) Olishan se toisaalta kiva että blogi olis visuaalisesti kaunis ja harkittu, mutta kaikkea ei voi saada. Perushyvän käyttöneuleen tosiaan sain. Ja olihan mulla hauskaa neuloessa/kuvatessa/kirjoittaessa!
Hyvä siitä tuli! Malli on juuri sellainen, joka näyttää käytännölliseltä ja sopii kaiken kanssa. Välillä pitää tietenkin kokeilla erikoisuuksiakin, mutta oma kokemukseni on näyttänyt, että perusmalleja tulee kuitenkin käytettyä eniten. Kaunis on tuo värikin.
Ingi, niin tuli! Samaa mieltä olen myös tuosta, että perusmallit toimivat kaikkein parhaiten. Niitä on ehkä joskus tylsempi neuloa, mutta tulevat käytettyä. Ja mä kun usein neulon jonkun muun jutun oheissa, niin harvemmin kyllästyn mallin yksinkertaisuuden vuoksi.
Hei, nyt se on jo valmis ja miten hieno! Autenttiset kuvat on just parhaita.
Ihana neule! Tuollaisia perusmalleja sitä melkein eniten tulee käytettyä.
Mhii, valmis on! Ja olen tyytyväinen lopputulokseen. Kiitos neuvoista!
Krisse, kiitos. Nämä ovat tosiaan käyttökelpoisimpia, joten ei pidä sortua väheksymään näitä tylsinä neulottavina tai ajatella, että näyttää siltä etten osaa neuloa hienompia. Vaan neuloa lisää samanlaisia!
Sinä ja lapsesi olette lyömätön pari. Kirjoita sinä ja lapsi kuvaa, hyvin menee!
Hieno neule! Ei se minusta näytä liian lyhyeltä, mutta tiedän kyllä fiiliksen minäkin... Minäkin olen käyttänyt lapsikuvaajaa ainakin täällä:
http://www.lepopuikko.blogspot.fi/2012/02/xxx.html
Se on aika haasteellista. Kuvakulmat tuppaavat olemaan aika villejä, kun kuvaaja on vilkas poikalapsi. Onneksi keksin hyppiä ja irvistellä, niin kuvaajan mielenkiinto säilyi olennaisessa.
Kaunis olet! Ja takki <3
Kaunis takki ja (nyt taas toistan itseäni) ihana väri :) Ja hei, muutenkin osui ja upposi :D
Outi, kiitos, tunenn itseni yhtäkkiä niin voimaantuneeksi :D Lasten näkemyksiä on kyllä hyvä huomioida, eikä taida olla ensimmäinen kerta kun sen täällä totean.
Mia, kuvakulmista tulee mielenkiintoisia jo lapsen lyhyydestä johtuen. Mutta ovatpa omaleimaisia. Sinun lapsesi oli ottanut hyviä kuvia, ei olisi arvannut että siellä on lapsi kameran takana! Tuohon helman lyhyyteen olen nyt vaan päättänyt tottua. Ei kaikkien vaatteiden tarvitse olla pitkiä ja löysiä :)
Siina kiitos <3
Tuuli P, kiva neule tuli. Tämä väri on ihan jumalainen!!! Eikä siinä ole yhtään ylisanaa. Olisko tossa tekstissä monelle äiti-ihmiselle tuttuja elementtejä :)
Hieno takki ja hyvä teksti. Jotenkin aurinkoinen olo tuli tästä, kiitos! :)
Paula, kiitos. Aurinkoinen olo, hauska kuulla :)
Kaikki oli niin ihanaa! Kuvat ja sanat ja neule ja kaikki! Rakastan tuon takin väriä ja sen mallikin on ihana! Ja mä niin tiedän tuon helmanpituusjutun. Ei oo helppoo!
Oi että, tulipas tästä postauksesta hyvä mieli!
Snna k, helman pituus on kyllä hankala juttu, aina liian pitkä tai liian lyhyt...! Yritän totutella. Malli in tosi kuva, ja väri!
MW, :)
:O) Ihanan takki ja kirjoitus! Hymyilyttää vieläkin.
:)
Lähetä kommentti