Reissu oli pikemminkin symbolinen kuin pyrkimyksellinen. Piirakan verran saimme kuitenkin saalista. Ja haavelistani piteni omenatarhan verran. Se ei olekaan vähän se. Oikeastaan yksikin puu riittäisi.
Edit. iPhonen bloggerin-sovellus näköjään heittää kuvat tekstin perään. Tietääkö kukaan, saako niitä laitettua toisin päin?
6 kommenttia:
Ihanaa, omenoita! Pitääpä tänään tehdä reissu omenatarhan suuntaan, josko mekin saataisiin vaikka piirakkaa aikaiseksi :) Osaatko suositella siihen tai herkutteluun hyvää lajiketta?
iPhonen kanssa en osaa auttaa, mutta olisko siellä appsissa joku asetukset-kohta, jossa kuvien ja tekstin järjestystä saisi vaihdettua? Jos noin ei onnistu, koita lähettää postaus sähköpostin kautta - se on tosi helppoa. Silloin ainakin kuvat tulevan ennen tekstiä :)
Meillä ei oo omenatarhaa, mutta on 2 omenapuuta. Mutta voi surku ku ei oo teheny omenoita. No ne on ollu vasta 2 kessää nyt, joten vielä pitäs malttaa vuosi-pari-kolome ennenkö saahaan saalista niistä. Ehkä ens vuonna tullee jo eka omena. Mut juu, syksy ja omenapiirakka vaniljakastikkeen kera, nams.
En oikeastaan tiedä omenalajikkeista mitään, olen niin pahasti allerginen etten voi niitä raakana suuhuni laittaa. Jostain syystä tykkään kirpakammasta ja kiinteässä (ei jauhoisesta) omenasta, mutta en mä puusta tunnista mitä siinä kasvaa. Mutta sinne vaan! Kannattaa varustautua jollain emännänjatkeella ;)
Toisin sanoen pitäis löytää jostain vanha talo jonka pihassa on puut valmiina. Tai kärsivällisyyttä isosti annosteltuna. Tosin jos nyt pitää vaan jaksaa odotella epävarmaa mahdollisuutta omiin puihin ja pensaisiin, niin ehkä sitä jaksaa odottaa vielä vähän lisääkin sitten jos niitä joskus saa :)
Nuo on niin hyvän mielen reissuja nuo omenareissut. Toivottavasti saatte vielä omankin puun!
Heini, kiitos. Sitä minäkin toivon. Mitta ihanaa, että on tällaisia mahdollisuuksia "lainata" niitä kokemuksia lapsille. Ja itselle tietysti. Minä en usein asuinkaupunkiani hehkuta, mutta näköjään täälläkin joskus osataan :)
Lähetä kommentti